Tässähän on muutama tovi vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Jonkin verran onkin tapahtunut tässä asioita, jonka vuoksi taukoa on tullut. Suurin mullistus on varmasti toinen poikamme, joka syntyi elokuun alussa. Kahden alle kaksi vuotiaan pojan isänä ei oikein jää työpäivän jälkeen niin hirveästi aikaa 'ylimääräiseen', vaikka innostusta olisikin. Ehkä sitä aikaa liikenee, kun kuopus saa jonkinlaisen rytmin elämiseen.
Sen lisäksi olen aloitellut uudessa työpaikassa. Ala on itselle täysin uusi vaatien paljon omistautumista ja paneutumista. Näin ollen myös muu aika sosiaalisessa mediassa on 'heikentynyt' dramaattisesti. Käytän sanaa heikentyä siksi, koska olen kokenut sosiaalisen median erittäin hienoksi työkaluksi jokapäiväisessä elämässä. Edellyttäen toki, että sitä osaa käyttää oikein. Eli samat sanat kuin kaikessa muussakin toiminnassa.
Myös muutto isompaan vuokra-asuntoon perheen lisäyksen johdosta on saatu nyt päätökseen ja elo uudella viihtyisällä asutusalueella voi alkaa. Todella tärkeä asia on se, että liikuntapuisto on vieressä. Tämä mahdollistaa vanhemman pojan puistoleikit sekä omat lätkäpelailut talvella. Myös pururata menee vierestä, pääsee vaimokin liikkumaan pikkuhiljaa raskauden jälkeen.
Loppuun vielä jokaiseen kirjoitukseen kuuluva videopätkä. Ei ole Danny MacAskill syntynyt ilman tasapainoa tai mielikuvitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti